Motivaation
löytäminen Fargossa
Minun piti hidastaa 10 minuutin välein tämän päivän aikana Buy -ajon aikana murtamaan jään ripsistäni. Lämpötila kello 6:00 täällä Fargossa oli leuto 4 astetta, lähellä ennätyksellistä alhaa 8. maaliskuuta 8 juoksi ulos. Päätimme peruuttaa muutama viikko sitten, kun se oli -25 -45 tuulen chillillä. Tarkoitan, emme ole hulluja.
Kun sanon ihmisille, että harjoittelen maratonia, he eivät todellakaan sano mitään. Ystäväni ja perheeni ovat tottuneet kuulemaan minua sanovan niin. Valmistelin Fargon maratonille viime vuonna, vain junalla, vetämään takaosani ja vahingoittaen polviani riittävän huonoja estääkseni minua rekisteröimästä edes 5K: lle. Viisi kuukautta myöhemmin päätin seuraavan koulutusohjelmani varhain ja en saapunut Twin Cities -maratoniin, polvillaan ongelma uudelleen.
Mutta harjoittelen kolmannen kerran ja viimeistelen juuri 12 mailin juoksun. Nyt istun täällä sohvallani, jää vasemman säärini pussiin jäädytettyjä vihanneksia ja ajattelemalla, minulla on vielä pitkä tie kuljettavana seuraavien kahden kuukauden aikana.
Se on vain, että etsin kilpailua. Olin aina mukana uinnissa ja rugbyssä koulussa, ja kilpailin myös bändissä ja pianossa. Ilman kilpailua minulta puuttuu jotain. Työskentelen edelleen joka päivä, kävelen lemmikkikoirani joka päivä, mutta en ole motivoitunut työntämään itseäni paljon lisäksi, ellei minulla ole tavoitetta mielessä.
Näin motivoin itseäni kouluttamaan: Rekisteröidy kilpailuun ja maksan heti. Kerro sitten kaikille siitä.
Joten juuri sen teen täällä ilmoittaen, että aion kirjautua Fargon maratoniin. Uudelleen.
Tarvitsen kuitenkin paljon enemmän motivaatiota kuin tietäen, että heitin 80 dollarin rekisteröintimaksun. En todellakaan halua ajaa kaikkea niin paljon, ollakseni rehellinen. Ainakin ei tarpeeksi noustakseen sängystä kello 6 aamulla lauantaina.
Sen sijaan olen riippuvainen sivuvaikutuksista, kuten olla yksin aurinkoisella aamulla huurreiden puiden luolassa, joka puristi lumen ja jätti raiteja. Tykkään nauttia lemmikkikoirastani Zig Zagista, eläinten haistamisesta ja siitä, mitä muuta en tunne. Ja siellä on jotain palaamisesta puolivälissä, aikoo saada kumppanini vielä nukkumaan.
Juoksemisesta on tullut osa minua, pidän siitä vai ei. Päiväni on tarvittava aika pohtia elämääni ja siinä olevia, aikaa vain minulle, lemmikkikoiralleni ja ulkona.